Kirjokannen uskonto

Kirjokannen alaiset kansat tuntevat samat jumalat, sillä he puhuvat samaa kieltä ja ovat lukemattomien sukupolvien ajan käyneet keskenään kauppaa ja ottaneet puolisoita toistensa keskuudesta. Pyhiä kirjoituksia on vain Kuovinmaassa, mutta runonlaulajat kiertävät maasta toiseen ja levittävät tarinoita, lauluja ja valheita jumalista, sankareista ja hallitsijoista.

Kaikki tietävät, että maailma syntyi munasta, jonka kuoresta syntyi Taivaan Kirjokansi. Kaikki tietävät myös, että jumalseppä Ilmarinen takoi Kirjokannen.

Aikojen alussa Suuri Tammi kannatteli Taivaankantta. Sittemmin se kaadettiin ja alkoi uusi aika, kun Ilmarinen takoi sen tilalle Maailmanpylvään. Maailmanpylväs on nyt luhistunut ja Taivaankansi sortumassa.

Kaikki tietävät, että Ilmarisen takoma Sampo on mylly, joka jauhaa kultaa, suolaa ja viljaa. Kaikki tietävät myös, että Sampo on Maailmanpylväs, joka kannattelee Taivaankantta ja seisoo Pohjolan Kivimäellä.

Kaikki tietävät, että jumalat ovat olemassa ja voimakkaita. Naapurikansat käyttävät heistä eri nimiä, ja joillain seuduilla on muitakin pienempiä jumalia, ja jonkun mielestä Mustakullervo tai Päivätär ovatkin tärkeämpiä jumalia kuin Kulta-Väinö.

KIRKOT JA PAPIT

Otavanlinnassa ja muissa kuovinmaalaisten suurissa kaupungeissa jokaisella vähäiselläkin jumalalla on oma kirkkonsa tai temppelinsä, ja kaikki ruhtinaat ja kreivittäret haluavat rakentaa uusia osoittaakseen hartauttaan ja miellyttääkseen papistoa.

Erämaiden pienissä kylissä saattaa riittää yksi paikallisen ylijumalan temppeli, jonka pihalla olevassa uhrilehdossa voidaan palvoa puisten jumalankuvien ääressä kaikkia muitakin jumalia. Papit pitävät jonkin verran yhteyttä niin, että kuovinmaalainen Vellamon papitar saattaa kokea sampolaisen Vellamon papittaren liittolaisekseen vaikka muutoin vihaakin sampolaisia.

Mitään yhdistävää uskonnollista organisaatiota ei ole, vaan kaikkien jumalten kirkot ovat omia toimijoitaan, jotka vain satunnaisesti vetävät yhtä köyttä. Pienten kansojen keskuudessa on usein vain yksi pappi, joka johtaa menoja vuorollaan jokaisen jumalan kunniaksi. Heihin suhtaudutaan ehkä samoin kuin kiertelevä lääkäri suhtautuu kansanparantajaan – alentuvasti mutta tuloksia kunnioittaen ja tiedostaen että kansan kunniottamaa ihmistä ei kannata ainakaan ääneen loukata.

JUMALAT

Ukko Tapio eli Suuri Kontio. Kaikkien Kirjokannen alla asuvien kansojen myyttinen esi-isä. Metsien, kohtalon, sodan, taivaan ja ukkosen karhupäinen jumala. Soturi- ja mestästäjäkansat pitävät häntä pääjumalanaan. Saattaa esiintyä myös karhun hahmossa. Ukko Tapio oli muinaisina aikoina tärkein jumala kaikille kansoille Kirjokannen alla, mutta nykyään hänen merkityksensä on vähentynyt ja temppelinsä hiljenneet.

Kulta-Väinö eli Väinämöinen eli Väenvoimainen eli Tietäjä Iänikuinen. Kuoleman, tiedon, taikuuden, laulun ja soiton, ruskan, tragedian, oppineiden, tietäjien ja velhojen jumala. Vanha harmaapukuinen mies, esiintyy joskus myös luurankona. Tunnettu kauniista lauluäänestään ja monista kanteleistaan, joista yksi on valmistettu hauen leukaluusta, toinen suuresta tammesta, kolmas maailmanpuusta, neljäs kuun ja tähtien kimalluksesta, viides on Ilmarisen takoma, kuudennessa on kielet tehty Pohjolan neitojen hiuksista. Kuovinmaalaisten keskuudessa Kulta-Väinö on noussut tärkeimmäksi jumalaksi, sillä häntä pidetään sivistyksen ja menestyksen jumalana.

Päivätär. Poropäinen auringon, hedelmällisyyden, mielenterveyden, lääketieteen, kevään ja porojen jumalatar. Kaunis, hyvä ja viekas, häntä kuvataan usein auringolla jossa on yhdeksän sakaraa tai porolla jolla on yhdeksän sarvea. Päivätär saattaa tuhota tai siunata sadon. Häntä juhlitaan myös keskikesällä vakkajuhlissa, kun hänen aikansa väistyy ja Ukko Tapion sateiden aika lähestyy. Tulen kansa pitää Päivätärtä ylimmäisenä jumalanaan, mutta käyttää hänestä nimeä Saule.

Tuonetar. Tuonelan joutsenpäinen jumalatar. Kuoleman, uudelleensyntymän, talven, yön, pimeyden, talven ja jään, jokien ja lintujen jumalatar. Kulta-Väinön sisar ja vaimo. Pohjolassa hänet tiedetään myös syntymän ja hedelmällisyyden jumalattareksi. Siellä häntä pidetään Pohjolan ensimmäisenä louhena ja ylimmäisenä jumalana.

Seppo Ilmarinen eli Taivaantakoja. Käsityöläisten, seppien ja tulen jumala. Joidenkin kansojen mielestä hän on Ukko Tapion poika, toisten mielestä isä, kolmansien mielestä he ovat sama jumala jolla on monta nimeä. Yleensä Ilmarista pidetään Kulta-Väinön veljenä. Seppo Ilmarisen kerrotaan takoneen Taivaankannen, Maailmanpylvään, Sammon, Kultaneidot ja paljon muuta. Sampolaisten ylijumala.

Mustakullervo. Synkkä ja kirottu tragedian ja kohtalon jumala, epäoikeudenmukaisen kuoleman ja kostamisen jumala, sukurutsan, kaamoksen ja varkaiden jumala, suojelee raiskauksilta ja murhilta. Tuonettaren ja Ukko Tapion äpäräpoika, joka suunnittelee isänmurhaa. Jukolaisten kantaisä ja ylijumala. Kuovinmaalaiset paheksuvat Mustakullervon palvomista vaarallisena harhaoppina, mutta koska hän on kuitenkin Ukko Tapion poika, ei palvomista ole kiellettykään.

Vellamo eli Veden emo. Meren, veden, merenkäynnin ja käärmeiden jumalatar. Vihaa Perkelestä ja taistelee tämän kanssa lohikäärmeen tai merikäärmeen hahmossa. Perkele-kotkan ja Vellamo-käärmeen jatkuvista taisteluista kerrotaan syntyvän paljon luonnonkatastrofeja, kurimuksia, hirmumyrskyjä, metsäpaloja ja muuta pahaa. Veden emo oli ensimmäinen elävä olento maailmassa, ja Kulta-Väinö on hänen poikansa.

Lemminkäinen eli Lempo. Runoilijoiden, rakastajien, viestinviejien, kauppiaiden, jousimiesten, metsästyksen, komedian ja vitsien, kauneuden ja kuoleman voittamisen jumala. Lemminkäisen palvojat pitävät salaisia seremonioita, joissa jokainen osallistuja kokee Lemminkäisen kuoleman, matkan Tuonelaan ja paluun elämään. Myös varkaat ja murhamiehet palvovat häntä omana suojelijanaan. Joillain alueilla Lempoa ja Mustakullervoa pidetään samana jumalana. Kuovinmaassa Lemmon palvominen on ankarasti kiellettyä pakanallisuutta ja verrattavissa saatananpalvontaan keskiajalla. Monet papit kaikkialla Kirjokannen alla ovat samaa mieltä, joten Lempoa palvotaan salaa kellareissa ja luolissa.

Marakka eli Akka eli Akka Rauni. Hedelmällisyyden, raskaana olevien naisten ja pienten lapsien äitijumalatar. Ukko Tapion vaimo.

Perkele eli Perkules eli Perkunas. Ukkosen, sodan ja tulen kotkapäinen jumala. Ukko Tapion ja kuolevaisen naisen poika. Jotkut soturijärjestöt pitävät häntä omana jumalanaan, sillä hän on paljon hurjempi ja armottomampi taistelussa kuin isänsä.

Jumi eli Jumala. Peltojen, kotieläinten, maan ja mieskunnon jumala. Ukko Tapion ja Marakan poika. Kun pelloille pystytetään suuria kivisiä mulkkuja tuomaan hyvää satoa, niillä pyydetään Jumilta hedelmällisyyttä.

Tähdetär. Kevään, aamutähden ja iltatähden sekä naimattomien tyttöjen jumalatar, Päivättären tytär. Kevätpäiväntasaus on hänelle pyhitetty,

Täällä Kirjokannen alla - Yhteystiedot ja tekijät