Pukeutuminen Kirjokannen alla

KUOVINMAALAISET

Herrakansaa, joka näkyy köyhemmänkin väen pukeutumisessa. Ihastuneita vahvoihin, kirkkaisiin ja tummiin väreihin. Sekä miesten että naisten pukeutumiseen voi ottaa vaikutteita renessanssi- ja barokkipuvustuksesta sekoitettuna myöhäiskeskiaikaan ja aavistukseen viktoriaanisuutta. Leveät helmat sekä miesten paitamekoissa että naisten mekoissa kertovat vauraudesta. Materiaalit ovat laadukasta turkista, villaa, samettia ja silkkiä sekä hienoa pellavaa. Kiemuraiset huopahatut ja muut monimutkaiset päähineet ovat suosittuja ylhäisön keskuudessa molemmilla sukupuolilla, samoin monimutkaiset kampaukset hiuskoristeineen.

POHJOLAN VÄKI

Muinaissuomalaisia kaikessa loistossaan. Naisten ja miesten muinaispuvut viikinkiajan malliin hopea- ja pronssikoruineen sopivat Pohjolaan kuin nenä päähän. Erityisesti sininen, arvokas ja viileä väri, on Pohjolan suosiossa. Myös mahtiemäntä saattaa kantaa miekkaa korkean asemansa merkkinä, vaikkei sillä välttämättä taistelekaan. Miehillä on usein aivan lyhyt tukka, naisilla pitkä tukka hiuslaitteilla.

TULENMAALAISET

Tulenmaalaiset pukeutuvat slaavilaistyyliin keskiaikaisesti, useimmiten villaan ja pellavaan. He pitävät erityisen paljon punaisen, keltaisen ja oranssin eri sävyistä sekä kettuturkiksista. Naisten mekot ovat pitkiä ja vartalonmyötäisiä, koreissa huiveissa on kukkia ja kulta- ja hopealankoja. Miehillä on usein pitkät viikset, joskus myös parta. Paidoissa on usein pystykaulus ja muodikkaimmat miehet suosivat pussihousuja ja pitkiä saappaita. Hiuksiin letitetään usein helmiä ja nauhoja. Myös naineet naiset voivat pitää pitkiä hiuksiaan avoimina.

JUKOLAISET

Jukolaiset ovat köyhää kansaa, jota kuovinmaalaiset ja pohjolalaiset alistavat veroilla ja rasituksilla. Niinpä vaatetuskin on hyvin luonnonvärien sävyttämää ja vaaleanhaaleaa, pääväreinä harmaa, ruskea ja valkoinen. Punaista ja sinistä, kalliita värejä, eivät jukolaiset käytä juuri lainkaan – ”vauraimmilla” värejä saattaa olla esim. huiveissa, hartiahupuissa tai esiliinoissa. Jukolaisten vaatetukseen voi ottaa vaikutteita ns. lönnrotiaanisesta kansanrunoustieteilijöiden kuvaamasta tyylistä ja 1700-1800-luvun karjalaisten talonpoikien vaatetuksesta – pellavaa, villaa, hamppua, huopaa ja nahkaa, turkiksista lähinnä lampaantaljoja (muut vievät kuovinmaalaiset veroiksi). Miesten pukuun voi kuulua ns. väinämöislakki, yksinkertainen vaalea tunika ja vaaleat, väljät pellava- tai villahousut. Aikuisilla miehillä on usein parta tai parransänki. Sekä miesten että naisten hiukset roikkuvat likaisina ja rasvaisina silmillä. Huivi peittää hiuksia tai hartioita, vyöllä on rypytetty esiliina. Hame ulottuu pohkeisiin tai nilkkoihin. Jalat ovat paljaat tai niissä on tuohivirsut, joskus myös nahkatöppöset, talvella huopatossut.

SAMPOLAISET

Sampolaisten peruspukeutuminen on samankaltaista kuin jukolaisten, ovathan he samalta seudulta kotoisin. Kun jukolaisilla ei ole varaa kirkasvärisiin vaatteisiin, on sampolaisilla sen sijaan yhteisöllisen vaurautensa merkkinä kaikilla jokin kirkkaanpunainen vaatekappale, esiliina, huivi, hartiahuppu, paita tai hattu. Myös naiset saattavat käyttää housuja, mutta se ei ole aivan tavallista.

KULTANEIDOT

Kultaneitojen pukeutuminen imartelee heidän vartaloaan. Vartalonmyötäiset, vaaleat, avoimet ja/tai muotoja nuolevat vaatteet ja asusteet ja kultainen iho eivät saa erehtymään neitojen lajista. Vaatteet ovat keskiaikahenkisiä ja hyvin yksinkertaisia, mutta paljastavia.

STAALOT

Staalot pukeutuvat miten kuten, repaleisiin turkiksiin, mustiin ja harmaisiin rätteihin ja kankaankaistaleisiin, mitä nyt sattuvat jostakin löytämään. Ne ovat mieltyneet likaisenmustiin väreihin ja tunkioilta löydettyihin tavaroihin. Niiden kasvot ja hiukset ovat yhtä harmaanmustia noesta kuin vaatteetkin, ja naama tummanharmaiden riepujen peittämä kuin likaisilla muumioilla.

KIERTOLAISET

Kiertolaiset pukeutuvat miten haluavat, yleensä joitakin oman alkuperäkansansa piirteitä vaatetuksessaan säilyttäen. Heidän vaatteissaan näkyvät merkit vaeltamisesta ja muiden kulttuurien vaikutteista.

Täällä Kirjokannen alla - Yhteystiedot ja tekijät